Nuorten työllisyyteen vaikuttavat muita ikäryhmiä enemmän taloudelliset suhdanteet. Siinä missä koko väestöllä vuoden 2025 viimeisen kvartaalin työttömyysaste oli 21 prosenttia, oli alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste 9,8 prosenttia. Näiden lukujen takana on kuitenkin erittäin huolestuttavia pidemmän ajan kehityssuuntia, joita pelkät suhdanteet eivät selitä – tai korjaa.
Ongelmat ovat syventyneet pitkään
Pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden työttömänä olleiden alle 25-vuotiaiden nuorten määrä on kasvanut radikaalisti jo pitkään. Siinä missä vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömiä nuoria oli noin 300, oli niitä vuoden 2025 lopussa melkein 7000. Suhdannevaihtelut ovat toki vaikuttaneet pitkäaikaistyöttömien määrään, mutta trendi on tästä huolimatta jyrkästi kasvava.
Vuonna 2013 voimaan astuneen nuorisotakuun pitäisi katkaista nuoren työttömyysjakso, mutta tässä on epäonnistuttu. Yli vuoden yhtäjaksoinen työttömyys jo nuorella iällä on paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle valtava tragedia.
Myös työnhaun keskimääräinen kesto on pidentynyt vuosien saatossa huomattavasti: vuonna 2008 alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden työnhaussa meni keskimäärin noin 8 viikkoa, mutta nykyään siihen menee yli kolme kertaa pidempi aika. Joulukuussa 2025 työnhaussa meni keskimäärin 27 viikkoa.
Vaikeudet leimaavat koko työuraa
Haasteet työelämään kiinnittymisessä eivät tuo vain tilapäisiä haasteita nuorten elämään. Esa Karosen väitöstutkimuksessa huomautetaan, että heikompi työmarkkinoille kytkeytyminen saattaa aiheuttaa pitkäkantoisia häiriöitä tulokehitykseen ja täten myös heikompaan varallisuuskertymään.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nosti esiin Helsingin Sanomien haastattelussa (28.1.) saman huolen. Vaikeudet työelämän alkutaipaleella leimaavat koko työuraa, mikä näkyy tulo- ja urakehityksessä.
Ensimmäinen kesätyö tai oman alan työpaikka voi muuttaa nuoren elämän. Nuoren työllistäminen on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin työnantajille ja yhteiskunnalle.
“Jos uransa alkupuolella olevia nuoria tekijöitä ei saada kiinnittymään työelämään nyt, sillä on koko yhteiskunnalle vuosikymmeniä kestäviä seurauksia”, sanoo Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö.
Nuorisoala ja Kemianteollisuus etsivät yhdessä hankekumppaneina vastauksia siihen, mikä on yritysten vastuu suhteessa nuorten hyvinvointiin.
Nuorisoalan ratkaisut
Nuorten työllisyyden kriittinen tilanne ei korjaannu odottamalla parempia aikoja – tarvitaan poliittisia toimia. Lisäksi vaikka suhdanne on nyt erityisen vaikea ja vaikuttaa rekrytointimahdollisuuksiin, kannustamme yrityksiä etsimään mahdollisuuksia palkata nuoria.