Vankiloissa työskentelevien pappien ja diakonien työtä ohjaa ja tukee helmikuussa 2026 julkaistu vankilasielunhoidon eettinen linjaus. Sen keskeisiä arvoja ovat luottamus, ihmisarvon kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, yhteistyö ja ammatillinen vastuu. Linjauksen tavoitteena on vahvistaa vankien uskonnonvapauden toteutumista, tukea vankilasielunhoitajia heidän ammatissaan sekä selkeyttää yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkon välillä.
Vankilasielunhoitajat ovat kaikkien vankien käytettävissä
Suomessa noudatetaan Suomen ratifioimia YK:n vankeinhoidon suosituksia, joiden mukaan vankilaan tulee palkata vankien enemmistöuskontokunnan mukainen pätevä sielunhoitaja, jos vankilassa on huomattava määrä tiettyyn uskontokuntaan kuuluvia vankeja. Vankilasielunhoitajat eli papit ja diakonit auttavat kaikkia vankeja vangin uskontokunnasta tai uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta. Papit kuuluvat vankilan eli Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön ja diakonit kirkon henkilöstöön.
Vankilasielunhoidon yleisimpiä keskustelunaiheita ovat vankien ihmissuhteisiin liittyvät ja vankina olon aiheuttamat muut ongelmat, mm. mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät sekä sosiaaliset ongelmat. Elämän tarkoitukseen liittyvillä asioilla on suuri sija vankilasielunhoidon kohtaamisissa. Vankiloissa on runsaasti hengellisiä tilaisuuksia ja ryhmätoimintaa.
Vankilan papin viralla on pitkä historia. Varhaisimmat määräykset vangittujen sielunhoidosta ovat 1500-luvulta. Lailla vankilapapin tehtävistä on säädetty ensimmäisen kerran vuoden 1868 kirkkolaissa. Vakinaiset vankilapappien virat perustettiin 1820-luvulla. Päätoimisia vankiloiden työntekijöitä vankilapapeista tuli 1920-luvulla. Vankilapappien virat on sijoitettu suljettuihin vankiloihin. Suomessa vankiloissa työskentelee 14 päätoimista vankilapappia ja kolme päätoimista vankiladiakonia sekä kuusi sivutoimista vankilasielunhoitajaa.
Vankilasielunhoidon eettinen linjaus perustuu laajaan valmisteluun, jossa hyödynnettiin kirkon ja alan järjestöjen eettisiä ohjeita sekä Rikosseuraamuslaitoksen arvoja. Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta toimii kirkon ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteisenä asiantuntijaelimenä edistäen vankien ja heidän läheistensä hengellistä tukea ja uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksia.
Kuva. Sami Puumala