Kuuden päijäthämäläisen kunnan muodostaman Salpausselkä Geoparkin yhtenäiselle järvialueelle tuotettiin vesiretkeilykartta. Melojille ja muille vesiretkeilijöille on nyt tarjolla parikymmentä suositusreittiä lisätietoineen – meloa voi vaikkapa Lahdesta Heinolaan.
UNESCOn tunnustaman alueen vesiretkeilymahdollisuudet esille
Kaikki Salpausselkä Geopark -alueen kunnat – Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Padasjoki ja Sysmä – sijaitsevat isojen järvien äärellä. Vesiretkeilyhankkeen kohteena oli kuntia yhdistävä järvialue Vesijärvi – Etelä-Päijänne – Ruotsalainen – Konnivesi. Järviä yhdistävät Vääksyn ja Kalkkisten kanavat tuovat oman lisämausteensa retkeilyyn.
”Alueemme suuret, toisiinsa yhteydessä olevat järvet ovat helposti saavutettavia, mutta vesiretkeilylle otollisia olosuhteita on aiemmin nostettu esille varsin vähän. Hankerahoituksen avulla toteutettu maksuton karttaesite ja netistä löytyvät tarkemmat reittikuvaukset palvelevat sekä vesiretkeilijöitä että luontomatkailun toimijoita ja edistävät näin kansainvälisesti arvokkaan alueemme mahdollisuuksien hyödyntämistä”, taustoittaa Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen.
Alueen jokaiseen kuntaan suunniteltiin muutama lyhyempi lähireitti. Kaksi pitkää runkoreittiä puolestaan soveltuvat usean päivän mittaisille retkille. ”Kaksi kanavaa” -reitti yhdistää Lahden ja Heinolan kaupungit Vesijärven, Vääksyn kanavan, Päijänteen Asikkalanselän, Kalkkisten kanavan, Kymijoen ja Ruotsalaisen kautta. ”Päijänteen Paras” -reitti puolestaan kiertelee Vääksyn, Padasjoen sataman ja Sysmän kirkonkylän välillä eteläisen Päijänteen maisemissa, johdattaen melojan myös Päijänteen kansallispuiston saariin.
Tiedot reiteistä ja kohteista karttaesitteessä ja verkossa kaikkien saatavilla
”Kootulle tiedolle oli iso tarve. Retkimelontaan erityisen hyvin soveltuvalta järvialueeltamme ei ole vuosikymmeniin ollut saatavilla melontakarttaa. Nyt uusi kartta ja reittisuositukset kohdevinkkeineen tuovat vesiluonnon helpommin saavutettavaksi niin vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille kuin vesiretkeilyn aktiiviharrastajille ja luontomatkailijoille”, kertoo projektin vetäjänä toiminut Tiina Riikonen.
”Hanketta tehtiin yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Myös aktiivisten vesiretkeilijöiden hiljaista tietoa kerättiin kaikkien hyödyksi. Hankkeessa inventoitiin ja merkittiin kartalle retken lähtöpisteiksi soveltuvia vesillelaskupaikkoja, rantautumis- ja taukopaikkoja sekä vesiretkeilijöille oleellisia palveluita, kuten rantakahviloita ja nähtävyyskohteita”, summailee Riikonen, itsekin retkimelonnan harrastaja.
Reitit ovat ohjeellisia suosituksia, eikä matkan varrella ole reittimerkkejä. Vesiretkeilijä tarvitsee mukaansa siis kartan ja kompassin. Painetun karttaesitteen lisäksi jokaisesta suositusreitistä tehtiin reittikuvaukset verkkoon Outdooractive-alustalle. Halutessaan netistä saa ladattua suunnistamisen tueksi myös gpx-jäljen tai tulostettua reittikohtaisen kartan. Karttaesitteeseen ja verkkoalustalle koottiin myös vesiretkeilyn turvallisuusohjeita sekä muita vinkkejä vesillä liikkuville.
Reittikokoelma digikartta-alustalla ja karttaesite pdf-muodossa löytyvät Salpausselkä Geopark / Visit Lahti -verkkosivustolta. Painettu maksuton karttaesite (1:100 000) tulee jakoon Matkamessuille (17.-19.1. Helsingissä) ja saataville mm. kuntien infopisteisiin.
Hankkeen pääpaino oli melonnassa, mutta kartalle kootut tiedot lähtö- ja taukopaikkoineen sekä muine palveluineen hyödyttävät muitakin vesille tai veden äärelle haluavia, esimerkiksi sup-lautailijoita, soutelijoita, jäillä liikkuvia, pyöräretkeilijöitä ja automatkailijoita.
Hankerahoitusta saatiin Päijät-Hämeen liitolta
Kesä-lokakuun 2024 aikana toteutetun Salpausselkä Geopark -alueen vesiretkeilykartta ja -reitit –hankkeen kokonaiskustannukset olivat 26 000 euroa, josta 70 % kattoi Päijät-Hämeen liiton myöntämä alueiden kehittämiseen tarkoitettu AKKE-tukirahoitus. Hankkeen toteutti ja sen omarahoitusosuudesta vastasi Salpausselkä Geopark -yksikkö, joka toimii Lahden seutu – Lahti Region Oy:n yhteydessä. Lahden kaupunki vastasi kartan teknisestä toteutuksesta. Hankkeella edistettiin Salpausselkä UNESCO Global Geoparkin kehittymistä laadukkaana, kansainvälisen tason luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun alueena.
Kuva Tiina Rikkonen, Melojat Heinolan Konnevedellä