Ratsastusjousiammuntaa varten tarvitaan perinteinen käsin viritettävä jousi, jossa ei ole tähtäimiä tai nuolihyllyä. Ampuminen tapahtuu kilpailutilanteessa aina laukasta, harjoitustilanteessa myös paikaltaan, käynnistä tai ravista. Lajissa on ammunnan nopeuden ja tarkkuuden lisäksi oltava hyvä kehonhallinta, ratsastus- ja hevosmiestaito, sillä jousen käyttöä varten on ohjat päästettävä roikkumaan vapaasti hevosen kaulalle.
Lajissa on paljon erilaisia ratoja joissa ammutaan yhteen tai useampaan tauluun. Ampumamatka vaihtelee muutamasta metristä 40metriin. Ratoja on myös erimittaisia, ja niille on määritelty ihanneaika jossa rata suoritetaan kisoissa. Lajia voi hyvin harjoitella myös ratsastuskentällä.
Ampujan tulee osata ampua niin eteen, sivulle kuin taaksepäinkin. Joissain tapauksissa myös ylös, alas tai hevosen ”väärälle puolelle”.
Jousiammunta onkin hyvä opetella ensin maasta ampuen, ja sitten alkaa harjoitella hevosen selästä.
Hevonen täytyy totuttaa jouseen ja muihin välineisiin ja niistä lähteviin ääniin, jotta ratsastaja pystyy keskittymään ampumiseen turvallisesti.
Hevosta ohjataan pelkillä painoavuilla, ja äänellä. Nuolet ratsastajalla on nuoliviinessä, joka voi olla kiinnitetty reidelle, vyötärölle tai selkään. Yksi tapa joillakin radoilla on pitää kädessä valmiina nippu nuolia. Nopeimmat ampujat pystyvät ampumaan nuolen 2-3sekunnin välein.
Lajissa on paljon erilaisia ratoja joissa ammutaan yhteen tai useampaan tauluun. Ampumamatka vaihtelee muutamasta metristä 40metriin. Ratoja on myös erimittaisia, ja niille on määritelty ihanneaika jossa rata suoritetaan kisoissa. Lajia voi hyvin harjoitella myös ratsastuskentällä.
Ampujan tulee osata ampua niin eteen, sivulle kuin taaksepäinkin. Joissain tapauksissa myös ylös, alas tai hevosen ”väärälle puolelle”.
Jousiammunta onkin hyvä opetella ensin maasta ampuen, ja sitten alkaa harjoitella hevosen selästä.
Hevonen täytyy totuttaa jouseen ja muihin välineisiin ja niistä lähteviin ääniin, jotta ratsastaja pystyy keskittymään ampumiseen turvallisesti.
Hevosta ohjataan pelkillä painoavuilla, ja äänellä. Nuolet ratsastajalla on nuoliviinessä, joka voi olla kiinnitetty reidelle, vyötärölle tai selkään. Yksi tapa joillakin radoilla on pitää kädessä valmiina nippu nuolia. Nopeimmat ampujat pystyvät ampumaan nuolen 2-3sekunnin välein.
Ratsastusjousiammunnan historiaa
Sodankäynnistä ja metsästyksestä syntyneellä ratsastusjousiammunnalla on pitkä historia alkaen ajanlaskumme alusta. Historiasta muistamme parhaiten ehkä skyytit, hunnit ja mongolit…. myöhemmin myös intiaanit toisella mantereella. Näin ollen tänä päivänä lajissa on erilaisia jousiammuntavälineitä, ja erilaisia ammuntatyylejä.
Maissa missä lajilla on pitkät perinteet on tapana pukeutua perinteisiin asuihin tapahtumissa ja kisoissa. Esimerkiksi tänä vuonna Etelä-Koreassa järjestetään 15 kertaa MM-kisat, siellä nähdään monen eri maan ja kulttuurin perinteisiä asuja.
Ratsastusjousiammunta Suomessa
Lajiliitto Suomeen perustettiin vuonna 2010 muutaman ihmisen voimin.
Nyt Suomessa lajin harrastajia on muutamia satoja. Enemmän harrastetaan omaksi, ja hevosenkin iloksi vähän erilaisempaa lajia, mutta Suomesta löytyy myös aktiivisesti lajissa kisaavia harrastajia.
Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin vuonna 2015, tänä vuonna kisat järjestetään elokuussa Harjun oppimiskeskuksessa.
Hiljalleen lajiin on tullut lisää harrastajia, ja alaseuroja perustettu eri puolille Suomea, ja lajin harrastaminen on siten tullut helpommaksi kun harjoittelumahdollisuuksia on enemmän.
Lajiliitolla on jo muutamia omia kouluttajia, jotka pitävät tunteja ja kursseja talleilla.
Muutamana vuonna Suomeen on saatu myös ulkomailta kouluttajia pitämään kursseja, kuten tänäkin kesänä.
Lisää lajista
Suomen ratsastusjousiampujain liiton sivuilla on kartta, josta löytyy ratsastusjousiammunnan yhteistyötalleja, liiton jäsenseurat ja viralliset kouluttajat sekä vapaaehtoisia tuutoreita, jotka auttavat lajissa alkuun.
Facebookissa Suomen ratsastusjousiampujain liiton, tai Etelä-Suomen ratsujousiampujien sivuilta löytyy tulevia alkeiskursseja, joita järjestetään useita kertoja vuodessa. Lajia harrastaakseen ei välttämättä tarvitse olla omaa hevosta, vaan melkeinpä kaikilla kursseilla on tarjolla vuokrahevosia ja välineet jousiammuntaan lainaksi opetuksen ajaksi.
Tanja Laine