Lahden Seudun Uutisissa, viikko 6, kirjoitin koronaviruksesta ja pandemiasta. Maailman terveysjärjestö, WHO ilmeisesti lukee tätä lehteä, koska kahden viikon kuluttua se määritteli koronaviruksen pandemiaksi.

Jo helmikuussa koronaviruksesta kertyneet tiedot sopivat pandemiaan, tartuntatautiin, jolta ei maailmassa vältytä missään.

Kirjoitin myös keskiajan rutosta, joka tuli Eurooppaan Italian satamakaupunkien kautta. Vertasin nykyisiä lentokenttiä keski-aikaisiin satamiin. Niin tässä sitten kävi. Lentomatkailu avartaa – myös tautien leviämistä.

Pandemian ehkäisemiseksi lentäminen olisi pitänyt lopettaa kaikkialla maailmassa ainakin kuukausi sitten. Ilmasto olisi siitä tykännyt!

Ehkäisyn keinot ja tartuntatapa

Elinympäristömme on tulvillaan bakteereita, viruksia ja sieniä. Kun silmäilet puhtaalta vaikuttavaa kättäsi, katsot juuri nyt miljoonia pöpöjä. Et näe niitä, koska et kykene suurentamaan näkymääsi valtavasti. Onkin mukavampaa kuvitella oman ihonsa olevan puhdas. Bakteerikammo on paha tauti.

Näistä iholla viihtyvistä mikrobeista ei ole haittaa. Ne eivät pääse terveen ihon läpi. Mikrobit toki siirtyvät kätellessä ja kosketuksissa, mutta jos koskettelu jatkuu vain terveiden ihojen kesken, ei tapahdu mitään pahaa.

Kärjistän tietoisesti. Ulostemassasta suuri osa on bakteereita. Silti ulostetta voi vaaratta pidellä paljain käsin. Tämä ei ole suositus. Ei siitä sairastu.

Mutta jos ulosteessa on suolistotaudin aiheuttavia bakteereita, ja kakkakätinen koskettelee elintarvikkeita, hän tartuttaa taudin. Näin syntyy muun muassa salmonella-epidemia, jossa yksi irtojäätelöä kauhova myyjä voi sairastuttaa vakavasti satoja ihmisiä. Sitä ei torjuta hengityssuojaimella.

On tärkeää tiedostaa, että kukin pöpösortti leviää omalla tavallaan. Samat ehkäisemisen ja suojautumisen konstit eivät toimi kaikilla. Iranista on uutisoitu, että siellä toimenpiteet ovat kuin ruttoa torjuttaessa satoja vuosia sitten.

Hengitysteiden pinta on herkkä

Hengitysteissä, nenän sisäpinnalla ja keuhkoputkissa pinta on ohut. Keuhkoputkissa on vain yhden hentoisen solukerroksen pintakerros. Se on aivan eri herkkyysluokkaa kuin iho, joka on melkoinen panssari.

Hengitysteihin joutuvat pienenpienet hiukkaset takertuvat keuhkoputkiin. Onneksi niiden siivousjärjestelmä toimii. Ohuenohut limakerros liikkuu koko ajan ylöspäin, ja muutamassa minuutissa hiukkaset ja pöpöt tulevat rykäisemällä nielaistuiksi. Tätä siis tapahtuu koko ajan.

Monet virukset onnistuvat tarrautumaan keuhkoputkien sisäpintaan. Eivät ne juuri muuta osaakaan, paitsi tietysti lisääntyä.

Virukset eivät osaa liikkua, koska niillä ei ole jalkoja eikä siipiä. Jos ne lentävät, ne lentävät vain tuulen eli yskäisyn ja aivastuksen kuljettamina. Miltään pinnalta ne eivät omin avuin pomppaa ilmaan.

Vaikea on ohjeistaa

Ilmateitse tarttuvilta viruksilta tartunnan ehkäisemiseksi on vain yksi varma konsti: lakataan hengittämästä. Mutta siinä piilee omat vaaransa, esimerkiksi kuoleminen hapen puutteeseen. 

Kun tätä keinoa ei voi tarjota väestölle, esitetään liuta perinteisiä, kaikenlaisia menetelmiä. Sekavassa ohjeistuksessa on psykologisesti ansiokasta se, että ne voivat rauhoittaa ihmisiä. Jos ei mitään oikeasti vaikuttavaa kyetä tekemään, tehdään edes jotain. Se tuntuu hyvältä.

Tilaisuuksien peruminenkin herättää mielenkiintoisia kysymyksiä. Lahdessa juuri peruttiin Raksa, johon oli tulossa näytteille asettajia ja muita ihmisiä kaikkialta. Ihmisten määrä Raksassa varmaan olisi ylittänyt maagisen rajan 500 hengittävää.

Spekuloidaan vähän. Oletetaan, että järjestetään 100 hengen tilaisuus, jonne tulee muutama tehokas tartuttaja, joista ei etukäteen tiedetä. Ja olosuhteet olisivat muutenkin soveliaat tartunnoille. Kymmenet sairastuvat. Ei olisi pitänyt 

Entä jos ollaan järjestämässä 600 ihmisen tilaisuus, jonne ei vielä ehdi osallistua yhtään tartuttajaa. Kukaan ei sairastuisi. Tällaiset osallistujien lukumääräiset rajat ovat täysin hatusta vetäistyjä.

Nyt taitaa olla selvää, että kaikenlaisista konsteista ja varomisista huolimatta koronavirus tekee tuhojaan ja katoaa historiaan niin kuin Espanjan tauti 100 vuotta sitten. Vain pätevä rokotus olisi hyvä ehkäisykeino. Nykyään saadaan rokotteita valmistetuksi ihmeen nopeasti. Saapa nähdä.

Mielenkiintoista on myös kuulla mielipiteitä niiltä ihmisiltä, jotka tiukasti vastustavat influenssarokotuksia.

Jyrki Joensuu